MUOTI-IHMINEN ELÄMYSKOULUSSA

Koiratarha on haitallinen koirille. Samaan aitaukseen laitetaan erikokoiset, -luonteiset ja -sukupuoliset koirat selviämään keskenään. Osa niistä muuttuu aggressiivisiksi ja käy toisten koirien kimppuun. Osa passivoituu ja muuttuu apaattisiksi. Harvalle se tekee hyvää.

Peruskoulun uusi elämyskokeilu ja yksilöllisen oppijan urapolkuvisio, joka alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, muistuttaa koiratarhaa. Se, minkä on havaittu eläimille haitalliseksi, järjestetään suomalaisille koululapsille. Omaa turvallista paikkaa ei enää ole kun pulpetit on viety ja kaikilta odotetaan omaa selviytymistä vapaassa ryhmässä miten parhaiten taitaa. Riippumatta lapsen luonteesta jokaisen tulee nyt olla ulospäin suuntautunut sosiaalinen ekstrovertti. Ja jos ei ole, tehdään, koska se on muotia ja päivän trendi. Tavoitteena on uusi uljas sosiaalinen, suomalainen, globaali, suvaitseva huippuihminen ja digi-ihme.

Pänttääminen on vanhanaikaista.  On päätetty, että asiat opitaan elämysten kautta ja ihan siinä sivussa kunhan vaan ollaan riittävän sosiaalisia. Digitaalisuuden kuvitellaan auttavan muistamaan ja auttavan oppimaan niin matematiikkaa, reaaliaineita kuin kieliäkin yhtälailla. Kun tähän liitetään uusin sukupuoli-identiteetin manipulointi- ja tuputusvillitys jo ekalta luokalta alkaen, mikähän mahtaa olla lopputulos?

Jos joskus niin juuri nyt olen todella syvästi kiitollinen siitä, että omat lapseni ovat varttuneet tämän hulluuden ulottumattomiin.

On varmasti aivan aiheellista kehittää koulua, mutta pieni koululainen tarvitsee ennen muuta turvallisen oppimisympäristön. Ilman perusturvan tuntua kaikki oppiminen vaikeutuu. Perusturvaan kuuluu pienellä koululapsella oma paikka, johon hän joka aamu tulee tutun opettajan luo. Pitää olla selkeästi ymmärrettävä ja hallittava oppimiskokonaisuus sekä palaute omasta oppimisesta. Niin ikään tuntu siitä, että myös huominen ja ylihuominen ovat pienen ihmisen hahmotettavissa, lisää turvallisuutta. Ihminen ei muutu perustaltaan, ainoastaan muodit ja trendit tulevat ja menevät. Tätä tietoa varten ei tarvitse opiskella päivääkään kasvatustieteitä tai psykologiaa. Riittää, että on omia lapsia eikä välttämättä edes sitä.

Pitkin syksyä moni vanhempi on ilmaissut ahdistuksensa ja hätänsä mielipiteinä eri medioissa. Kirjoituksissa toistuvat samat huolet. Lapsi ei ole saattanut sanoa sanaakaan koko syksyn aikana. Tai hän on masentuneen oloinen eikä koulutyö kiinnosta, vaikka vielä esikoulussa oli innokas oppija. Tai hän kieltäytyy jo muutaman kuukauden jälkeen menemästä koulu-nimiseen viihdekeskukseen. Joku itkee aamuisin. Sääli pieniä!

Nykymuotoisessa Hoplopissa meno on sellaista, että siellä ei opi juuri mitään ja harva viihtyy. Mutta ei se mitään, kun kohta ei anneta numeerisia arvosanojakaan, niin kukin selvitköön elämässä sitten myöhemmin miten hyvänsä osasi lukea kunnolla tai ei. Pääasia, että kaikilla on kivaa.

Alalla toimiva viisas sisareni lausui, että kaikkea ei ole vieläkään nähty. Mielellään en uskoisi häntä, mutta tiedän kokemuksesta, että hän saattaa olla taaskin oikeassa.

Lopuksi voisin antaa ilmaisia bisnes- ja uravinkkejä.

Yksityiskouluja kannattaa alkaa nyt perustaa. Kohta on kysyntää.

Jos joku miettii juuri nyt jotakin varmaa ammattia itselleen, niin ainakin psykologeja, psykiatreja, terapeutteja ja ihan kaikkia mielenterveystyön ammattilaisia tullaan tarvitsemaan loputtomasti.

18.11.2016

3 vastausta artikkeliin ”MUOTI-IHMINEN ELÄMYSKOULUSSA

  1. Tätä se saa aikaan kun mennään kaiken uuden ja ihanan perässä ja vielä tunnepohjalta. Mikä siinä lienee takana että kaikki perinteisesti toimiva pitää muuttaa joksikin toiseksi, eikä vain viilata sitä parempaan iskuun. Onko se niin että hyvin toimivassa järjestelmässä eläminen tylsistyttää tyhmän ihmisen. Siihen tylsyyteen kun lisätään minä minä kulttuurin ”edelläkävijät” korostamaan itseään ja luomaan ympärilleen itsestään edelläkävijän kuva, käy niin, että lampaat seuraavat mukana ajattelematta sitä mihin ollaan menossa. Pääasia on että ”impivaaralaisesta taantumuksesta” päästään eroon, vaikka sillä on todella kova näyttö hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Suomi 100v juhlinnan yhteydessä määritellään Suomalaisuuskin uudestaan, mikä tässäkin on taustalla.