VUODEN SONNI

Veikkaanpa, että monilla lihakarjatiloilla lähiaikoina syntyvät sonnivasikat nimetään Toukoiksi. Tai Simoneiksi. Ja muutamasta tulee Jussi.

Jokunen vuosi sitten Vihreiden nuorisojärjestö ehdotti uustermillä polyamorian eli vanhastaan tutun moniavioisuuden hyväksymistä Suomeen. Luultavasti tämä tapahtui aaltovoimalla, joka nyt siis puheenjohtajan roolissa elää eturintamassa ehdotustaan todeksi. Puheenjohtaja Touko Aalto on lööppien mukaan hässinyt puoluetoimiston kaljasieppoja sekä Mikkelin suviyössä kokoomushanhea. Median lööpeissä paistatteli leveävirneinen mies eli katumisesta tai häpeän punasta ei ollut tietoakaan. Haaremihaaveet hautasi vaimo, joka otti eron.

Puolueen kannatusta voi kasvattaa monella tavalla. Tämä polyamoria-tyyli lienee tehokas, koska Vihreiden kannatus eikun kasvaa. Tytöt tykkää. Eihän sitä tiedä, vaikka Presidentin Linnan Suomi100-juhlat osuisivat juuri omalle kohdalle, jos sulttaani Aalto niin päättäisi.

Samaa kannatustaktiikkaa on yrittänyt jo hyvissä ajoin ennen Sinisen tulevaisuuden perustamista Simon Elo, joka tosin nyyhkien osoitti katumustaan monissa medioissa ja sai rouvalta anteeksi. Persujen Jussi Halla-Aholla on tähän mennessä yksi avioton lapsi siitettynä – vaimo katsoo erhettä sormien lävitse. Ei uskoisi, että Persuissa annetaan liberaalisti anteeksi kun taas Vihreissä ei suvaita muutamaa ylimääräistä vaimoketta ja otetaan ero. Olettaisi äkkiseltään päinvastoin.

Vaikka Orpon kokoomus johtaa juuri nyt galluppeja, olisin Orpona varuillani. Kokoomushanhet ovat helppoa riistaa, minkä todistaa muinainen äänestyskäyttäytyminen presidentin vaalissa 2000. He lennähtävät helposti sinne, missä on ihquu-kivaa tarjolla – aatteesta viis.

Myös feministipuolue ja kristilliset ovat vaaravyöhykkeessä. Molemmilla on nutturat yhtä kireällä, mutta eri syistä. Edelliset uivat niin syvällä ideologisessa paatoksessaan, että Aalto voi tuoda virkistävää vaihtelua tylsiin vessanoviriitoihin ja monisukupuoli-identiteettien politisointityöhön.

Kristilliset ovat puolueen alkuhämäristä asti odotelleet herran tulemista. Rasputin-partainen Touko aatteen kiilto silmissään menee Jeesuksesta paremman puutteessa.

Sipilää ja Rinnettä suosittelen unohtamaan kliseiset ja puisevat puoluestrategiat Kikyineen, Soteineen ja budjettiriihineen ja ottamaan tilalle uuden kutustrategian. Heidän pitää heittää solmiot, nurkkaan, avata reilusti paidannappeja, laskea luomet puolitankoon, vetää naamalle vino virne ja suunnata kohti mummotunnelia. Samalla saadaan varteenotettavat haastajat Touko Aallolle Vuoden Sonni 2017 kisaan.

Kansa tietysti vienosti toivoo, että mikäli puolue-eliitti hässimisiltään ja muilta kiireiltään kerkeää, saataisiin pitkään kaivattu uusi tiedustelulaki tai jos ei, niin sitten täytyy hankkia luotiliivit ja kaulasuoja torireissuja varten.